Commodoren konkurssin jälkeen 1994 monet yritykset juhlivat Amigan
lopettajaisia. Näin varmasti olisi käynytkin, jos kyseessä olisi
ollut PC-valmistaja. Saksalainen Escom AG sai vaiherikkaan
tarjouskilpailun jälkeen keväällä 1995 oikeudet Amiga-mikroihin ja
eriytti ne omaksi tytäryhtiökseen, Amiga Technologies GmbH:ksi, joka
ehti esitellä prototyypin tulevasta mallista, ennen kuin emoyhtiö kärsi
mittavat tappiot väärin arvioidusta PC-joulumyynnistä ja kaatui keväällä
1996. Jälleen seurasi vuoden tauko, kunnes keväällä 1997 Gateway
2000 ilmoitti ostaneensa oikeudet Amiga-mikroihin.
Vaikka Gatewayn alkuperäinen tarkoitus oli hankkia kaupassa kasa
patentteja, huomasi johto melko pian syyn siihen, miksi kiinnostus
Amigaan ei ole kadonnut huolimatta kahden emoyhtiön konkurssista.
Salaisuus löytyy uskomattoman lojaalista käyttäjäkunnasta, joka ei
halua suosikkimikronsa katoavan. Samaa voisi verrata moottoripyörissä
Harley Davidsoniin. HD-faneja ei kiinnosta myydäänkö maailmassa
miljoonia halpoja japanilaispyöriä, jotka laskevat heidän pyöränsä
markkinaosuutta.
Amigan pääkäyttäjäryhmä on kotikäyttäjät, joita on noin 95
prosenttia. Suomessa on myyty vuodesta 1986 alkaen yli 250 000
Amiga-mikroa, joista käytössä lienee edelleen ainakin viidesosa, eli
50 000 kappaletta. Maailmanlaajuisesti Amigoja on myyty lähes kymmenen
miljoonaa kappaletta. Koneen yrityskäyttäjät olivat niitä, jotka
tar-vitsivat PAL/NTSC-yhteensopivaa grafiikkaa, eli erilaiset videopajat
ja kaapeli-TV -yritykset. Nykyään Amigoja tapaa edelleen pyörittämässä
ruutukehää yleisötiloissa, esimerkiksi apteekeissa tai kaapeli-TV
-kanavilla.
Asiakaspalvelu
Talentum tilaajapalvelu puh: 0204 42 4100 *)
Poistu (?)
