Tähän koosteeseen poimittu artikkeleita MikroPC:n teemanumeroista VERKOT (nro 5/02) ja MOBIILIMAAILMA (nro 3/02). Artikkelit ovat kokonaisuudessaan luettavissa pdf-muodossa MikroPC.netissä kyseisten lehtien numeroista.

Linux on muutoksen airut

Jos Linuxia harkitaan windows-ympäristön korvaajaksi yritysverkoissa, koko tietojenkäsittelyn kuviot kannattaa miettiä uudelleen. Avain säästöihin ja toimintojen nopeutumiseen on sovellusten monikäyntisyys.

Pc:t ja ohjelmistot on päivitettävä säännöllisin väliajoin, jotta työt sujuisivat nopeasti ja ongelmitta. Päivityskierre ulottuu palvelimiin saakka. Microsoftin siirtyminen XP:n myötä uuteen lisensointikäytäntöön sain monet tutkimaan Linuxia keinona päästä ulos oravanpyörästä. Yrityksissäkin Linux otetaan jo todesta, kuten MikroPC:n tutkimus maaliskuun alussa osoitti. Työpöydille windowsin korvaajaksi Linuxia suunnittelee harva, mutta verkon palvelimissa tilanne on toinen. Iso kysymys on, tuleeko Linux käyttöön myös toimisto-ohjelmissa, missä Microsoft-tuotteet hallitsevat.

Käyttötapa ratkaisee kustannukset

Jos Linuxia käytetään samalla tavalla kuin windowsia, jäävät kustannussäästöt varmasti saamatta. Työ pitää jakaa uudella tavalla: ei pidä käyttää koneita tuhlailevasti kuten windowsissa. Tämä monikäyntisyyteen (re-entrancy) perustuva käyttötapa osattiin hyvin jo kaksi vuosikymmentä sitten. Linux palauttaa meidät vuosikymmenten takaiselle tutulle polulle. "Back to the Future...."

Oikein toteutettu Linux tuo säästöjä kaikkialla. Käyttäjien pöydällä olevat koneet elävät pitempään ja niiden kustannukset pienenevät. Tarvittavat sovelluspalvelimet ovat halpoja, koska ne eivät paljon eroa käyttäjien nykyisistä koneista. Linux-käyttöjärjestelmä ja monet sovellukset myydään hinnoilla, jotka kattavat romppujen jakelukulut.

Sovellusten tarvitsemat ohjelmistot keskitetään sovelluspalvelimiin. Käyttäjille riittävät pienemmät laitteet, mutta toiminnot siitä mitenkään kärsi. Säästöjen ja toimintojen nopeutumisenm salaisuus on monikäyntisyys. Unix ja Linux ovat monikäyntisiä ohjelmia tukevia käyttöjärjestelmiä.

Sama ohjelmakoodi palvelee monia

Useampaa prosessia tukevissa eli monikäyntisissä järjestelmissä voidaan käyttää yhtä ja samaa muistissa olevaa ohjelmakoodia palvelemaan monia käyttäjiä. Kukin käyttäjä tarvitsee vain omia datojaan vastaavan lisätilan muistista.

Tyypillinen toimisto-ohjelmisto tarvitsee täydellä nopeudella toimiakseen noin sata megatavua keskusmuistitilaa. Käyttäjän datat tarvitsevat alle megatavun. Jos työ siirretään käyttäjän koneelta monikäyntisyyttä tukevalla serverille, yhden lisäohjelman kokoiseen tilaan mahtuvatkin jo sadan käyttäjän datat.

Käyttäjien edessä on suhteellisen pieni mikro. Koneen hankintahinta on usein pienempi kuin koneeseen liitetyn lcd-näytön hinta. Uusissa ja suurissa järjestelmäkokonaisuuksissa voidaan käyttää verkkotietokoneita, joista puuttuvat kovalevy ja levykeasema. Verkkotietokone käynnistää Linux-käyttöjärjestelmänsäkin keskuskoneelta.

Pc-rauta riittää palvelimiin

Ennen pc-aikaa rakennettiin rautapohjaisia päätelaitteita, jotka toimivat x-terminaaleina. Nyt x-päätteitä emuloidaan pc:llä, jossa Linuxin XFree86-ohjelmisto toimii x-päätteenä. Sovellusohjelmoijat puolestaan näkevät XFree86-ohjelman päälle rakennetun Gnome- tai KDE-ohjelmointiympäristön api-kutsuineen.

X-terminaali pyydystää talteen näppäinten painallukset ja hiiren toiminnot. Sovelluspalvelimeen tulee vähän liikennettä x-terminaalista päin. Muutama tavu silloin tällöin riittää kertomaan mitä näppäintä tai hiiren nappia on painettu. Sovelluspalvelin reagoi x-terminaalin lähettämiin tietoihin ja kirjoittaa käyttäjän näytölle tekstiä. Nämä kirjaimet sovelluspalvelin lähettää takaisin x-päätteelle. Käyttäjän x-pääte ottaa vastaan kirjaimet ja tuo ne näytölle. Ethernet-verkossa liikkuu vaivatta satojen käyttäjien x-liikenne, siirrettävän tiedon määrä on pieni.

Tällaisessa käytössä sovelluspalvelin voi olla lähempänä perus-pc-konetta kuin tyypillistä serverilaitteistoa. Keskiverto pc palvelee hyvin 10 - 20 käyttäjän arkitarpeita toimisto-ohjelmia ja sähköpostia käytettäessä.

Esimerkiksi sopii erään amerikkalaisen kaupungin järjestelmä, jossa 400 x-terminaalin hoitamiseen käytetään kahta Pentium-palvelinta. Koneessa on kolme gigatavua ram-muistia. Tämä iso palvelin hoitaakin yhteiset kalenterit, sähköpostit ja muut ryhmätyöskentelyyn liittyvät tarpeet 800 käyttäjälle. Laitteessa on samanaikaisesti kiinni jopa 250 käyttäjää.

Matriisiorganisaatio sovelluksille

Suurissa Linux-verkoissa organisaatiomalli on eräänlainen matriisi. Joukko käyttäjien koneita liittyy useampaan sovelluspalvelimeen. Osa sovelluspalvelimista voi pyörittää myös windows-sovelluksia esimerkiksi Citrixin MetaFrame-ohjelman avulla, joka toimii x-päätteissä.

Microsoft myy samaiselta Citrixiltä peräisin olevaa ohjelmistoa "Windows Terminal Services" nimellä.

Toimisto-ohjelmat voidaan hajauttaa useammalle pienelle laitteistolle. Periaatteena on se, että yksi sovelluspalvelin varataan muutamaa sovellusohjelmaa kohti.

Käyttäjien työpöydällä yhden ikonin tai kuvakkeen näpäyttäminen käynnistää sovellusohjelman omalla palvelimellaan. Jokaisen käyttäjän työpöydällä on siten käytettävissä kymmenien sovelluspalvelimien palvelut.

Tämä on lyhennelmä Erkki Karjalaisen artikkelista "Linux on paluu tulevaisuuteen", joka on julkaistu 11.4.2002 ilmestyneen MikroPC-lehden 5/02 Verkot-teemaosiossa. Artikkeli on 17.4. alkaen luettavissaMikroPC.netin arkistossa pdf-muodossa.

Takaisin ylös

Nettiosoitteissa taas valinnan varaa

11.4.2002 MikroPC 5/2002

Jäikö yrityksenne kelkasta kun .com-osoitteita jaettiin? Eikö haluttu .fi-osoite ole saatavilla? Ei hätää, sillä nyt tulevat uudet domain-päätteet rekisteröitäviksi.

Jo kauan on surkuteltu kaikille vapaana olevien .com ja .net -verkkotunnusten loppumista kesken. Muita yleisesti rekisteröitävissä olevia päätteitä on toki ollut tarjolla, mutta esimerkiksi .org on mielletty vähemmän uskottavaksi yrityskäytössä.

Verkkotunnuksen eli domainin rekisteröimispalveluja tarjoavat yritykset harvemmin tarjoavat muita päätteitä kuin .fi, .com, .net tai .org. 36 miljoonasta rekisteröidystä verkkotunnuksesta yli 22 miljoonaa on .com-päätteisiä. Nyt markkinoilla kohistaan siitä, kuinka koittaa toinen mahdollisuus ehtiä mukaan. Vaikka käyttöön otetaan seitsemän uutta päätettä, kyseessä on kuitenkin tuiki tavallinen – niin, verkkotunnus.

ICANN jakaa oikeuksia

ICANN (The Internet Corporation for Assigned Names and Numbers) on voittoa tavoittelematon järjestö, joka koordinoi muun muassa domain-nimien hallinnointia. Se ei itse jaa verkkotunnuksia, vaan myöntää järjestöille ja yrityksille hallinnointioikeuksia.

Uudet verkkotunnukset seulottiin kaikkiaan 191 hakemuksen joukosta marraskuussa 2000. ICANNin valitsemista päätteistä mielenkiintoisimpia lienevät .biz, .info, .name ja .pro. Ilmailualan .aero, museoille suunnattu .museum ja osuustoimintaa harjoittavien .coop jäävät erityisryhmille suunnattuina kauaksi muista päätteistä.

RegistryPron hallinnoiman .pro -päätteisen domainin säännöt ovat vielä osittain avoimet. Suhteellisen varmaa on, että hakijalla tulee olla jonkin tason todiste ammattilaisuudestaan voidakseen saada .pro-päätteen. Yksityishenkilöille suunnattu .name -rekisteri kattaa nimestään huolimatta myös suojatut tavaramerkit.

Suosituimmat uudet päätteet näyttävät olevan .info ja .biz. Afilias, joka hallinnoi .info-päätteen rekisteriä, vastaanotti ensimmäisen kuukauden aikana noin 750 000 ennakkorekisteröintiä. .biz-päätteen ensimmäisen kuukauden saldo oli puoli miljoonaa rekisteröintiä.

Mihin unohtui .sex?

Uusia domain-päätteitä perustettaessa hylätyksi tulivat muun muassa ehdotukset .sex, .shop ja .kids. Niinpä kalifornialainen New.net päätti ryhtyä tarjoamaan epävirallisia domain-päätteitä rekisteröitäväksi ohi maailmanlaajuisen järjestelmän. New.net on kritisoinut ICANNia voimakkaasti sen hitaudesta koskien uusia domain-päätteitä. Yrityksen mukaan kaikkien halukkaiden tulisi saada rekisteröidä yksilöivä verkkotunnus.

Vaihtoehtoisiin domain-nimiin pääsee käsiksi, jos yhteydentarjoaja tukee niiden käyttöä. Jos tukea ei löydy, voi yksittäinen käyttäjä selata osoitteita selainlaajennuksen avulla. Yhä useammalta isp:ltä tuki kuitenkin löytyy, ja New.netin osoitteet tavoittavat jo yli sata miljoonaa käyttäjää.

New.net onkin julkistanut yhteensä 28 vaihtoehtoista päätettä ja suunnittelee jatkavansa uusien verkkotunnusten julkistamista. Jos ICANN tulevaisuudessa päättää valita jonkin New.netin päätteistä viralliseksi, odotettavissa on kaaos.

Viestintävirastolla tiukka ote

Kansallisen .fi -päätteistä domainia hallinnoi Viestintävirasto. Aiemmin tehtävää hoiti Ficix (Finnish Commercial Internet Exchange), mutta vuonna 1997 hallinto siirtyi liikenne- ja viestintäministeriön alaisuudessa toimivalle Telehallintokeskukselle. Rekisterin teknisestä ylläpidosta huolehtii edelleen KPNQwest Finland Oy.

Verkkotunnuksen rekisteröintiä koskevat hallinnon yleiset säännökset - näin on pyritty vahvistamaan domain-hallintoa sen oikeudellisilta osin, ja kehittämään siihen liittyviä säännöksiä. Viestintävirasto on hoitanut verkkotunnushallintoa sangen määrätietoisesti.

Verkkotunnuksen hakijan pitää löytyä kauppa-, yhdistys- tai säätiörekisteristä, ja domainia voidaan hakea toiminimelle tai rekisteröidylle tavaramerkille. Tunnuksen tulee olla täsmälleen nimen tai tavaramerkin mukainen, joten rekisteröimättömät lyhenteet tai vakiintuneetkaan osittaiset nimet eivät kelpaa. Ainoan poikkeuksen sääntöön muodostavat julkisyhteisöt, joille voidaan myöntää verkkotunnus myös nimen lyhenteen tai hakijan julkista tehtävää kuvaavan muun nimen perusteella.

Toistaiseksi yksityishenkilö ei voi rekisteröidä domainia .fi -päätteellä. Tosin esimerkiksi presidenttiehdokas voi saada nimellään osoitteen, mutta tällöinkin verkkotunnuksen voimassaoloaika on määräaikainen.

Tiukat säännöt ovat suojanneet .fi-tunnusta turhilta rekisteröinneiltä. Kansallisia domaineja on rekisteröity runsas 34 000.

Sanna Lindholm

Web-palveluista taistelutanner

Markkinoilla vastakkain ovat Sunin J2EE (Java2 Enterprise Edition) ja Microsoftin .Net. -palvelualustat. Microsoft on yksin .Netin kanssa: suuret tietotekniikkatalot kuten IBM, Bea, Sun, Oracle ja HP tekevät J2EE-alustoja. Kärjessä ovat Bea ja IBM, molemmilla on noin kolmannes markkinoista.

J2EE:n hidas standardointi kuitenkin parantaa .Netin mahdollisuuksia, sillä java-alustoissa käytetään valmistajakohtaisia palvelutyökaluja. Maaliskuun lopussa Sun julkaisikin ohjelman, jossa tavoitteena on varmistaa sovellusten keskinäinen siirrettävyys.

Viime marraskuussa valmistunut J2EE 1.3 tarjoaa perus-xml-parserin, mutta natiivi tuki ws-protokollille tulee vasta versiossa 1.4. Sen mukaiset tuotteet ovat markkinoilla ehkä vuoden kuluttua - yli vuotta myöhemmin kuin Microsoftin ws-ohjelmointiympäristö Visual Studio .Net. Sen käyttäminen taas lisää Microsoftin Sql Serverin, Biz Talk Serverin ja Office-toimistopaketin käyttöä.

Mikael Sjöström

Korttipalvelimien tarjonta tihenee

Blade on tällä hetkellä palvelinmaailman kuuma sana. Pienten valmistajien aloittama korttipalvelinbuumi on vetänyt suuretkin nimet mukaansa.

Intel julkaisi maaliskuun puolivälissä uuden, 800 megahertsin kellotaajuudella käyvän matalajännitteisen Pentium III -suorittimen. Suoritin on suunnattu blade-palvelimina tunnettuihin korttitietokoneisiin.

Blade-palvelimissa yhteen koteloon sullotaan joukko kortille rakennettuja tietokoneita. Tiheään ahdettuja koneita käytetään esimerkiksi klusterina, joka tarjoaa www-palvelinvääntöä tai puhdasta laskentatehoa.

Yksi blade-ratkaisujen mittari on niiden suoritintiheys. Nykyjärjestelmissä yhteen kaksi metriä korkeaan telineeseen sullotaan jo yli 300 suoritinta. Intelin uusi prosessori kasvattaa tiheyttä radikaalisti, sillä uutuus tuo mukanaan ensimmäistä kertaa kahden suorittimen kortit.

Ensimmäisenä kahden suorittimen ratkaisua ehti mainostaa Fujitsu Siemens. CeBITissä esitelty BX300-palvelin tukee kahden prosessorin kortteja, jolloin yhdessä räkissä voi tikittää jopa 520 suoritinta. Myyntiin paketti on tulossa vuoden puolivälissä.

Ei vain Inteliä

Intel ei suinkaan ole blade-palvelinten ainut suoritinvalmistaja. Ensimmäisenä ultratiheitä blade-ratkaisuja esitteli pieni teksasilaisvalmistaja RLX, joka toimi samalla Transmeta-mannekiinina: tiukan pakkauksen tuomat jäähdytysongelmat ratkaistiin käyttämällä Crusoe-suorittimia.

Myös risc-prosessorit sopivat korteille. Hewlett-Packard julkaisi helmikuun alussa OpenBlade-määrityksen, jolle se pohjaa omat korttinsa. CompactPCI-liitäntästandardin laajennus tosin ei ole ultratiheä, mutta Pentium III -versio on jo julkaistu, ja PA-RISC ja Itanium ovat tulossa.

Sunin blade-julkistukset ovat jääneet kilpailijoista hiukan jälkeen, mutta se aikoo paikata tilanteen tarjoamalla korteillaan muita enemmän ominaisuuksia. Yhtiöltä odotetaan sekä omiin UltraSparc- että Intel-suorittimiin perustuvia malleja. Yhtenä syynä vähävirtaisten Pentium III -suoritinten suosioon on niiden teho. RLX palasi helmikuun lopussa ruotuun julkaisemalla Intelin suoritinta käyttävän korttipalvelimen; yhtenä vetonaulana uudelle tuotteelle on aiempaa selkeästi parempi suorituskyky.

Sami Sundell

i-Mode Eurooppaan

NTT DoCoMon i-Mode on kotimaassaan Japanissa kerännyt yli 30 miljoonaa käyttäjää. Nyt sillä haetaan puhtia mobiiliin sisällöntuotantoon myös muualla maailmassa.

Hollantilainen KPN aloitti maaliskuussa i-Mode-palvelujen tarjoamisen Euroopassa. AT&T puolestaan suunnittelee Yhdysvalloissa i-Modeen perustuvaa m-Mode-palvelua.

KPN:n tarjonta kattaa muun muassa uutisia ja sääpalveluja. Jippii Group tarjoaa sekin i-Mode-sisältöä - monikanavaisia soittoääniä, värillisiä taustakuvia ja näytönsäästäjiä.

Kantona kaskessa ovat muun muassa puhelimet: tarjolla on NECin ja Toshiban puhelimia. Oman hohtonsa personoinnista vie myös mms-standardi, joka tuo äänet ja taustakuvat tuleviin peruskännyköihinkin.

Sami Sundell

Kylä mahtuu matkapuhelimeen

Wireless Village 1.0 -nimellä kutsuttava projekti yrittää yhdistää sms-viestittelyn ja pc-tietokoneilla käytävän pikaviestinnän. Tarkoituksena on taata käyttäjille ajasta ja paikasta riippumaton viestintätapa.

Langaton kylä -aloite on virallisesti IMPS (Instant Messaging and Presence Services), jonka Nokia, Ericsson ja Motorola käynnistivät vuosi sitten huhtikuussa. Protokolla tarjoaa myös läsnäolopalvelun, jolla ystävät näkevät toisensa, mikäli ovat yhtä aikaa kytkeytyneinä viestintäpalveluun.

IMPS perustuu avoimiin standardeihin, kuten sms-viesteihin, wap-protokollaan ja internetin http:hen. Valmistajista Motorola onkin erikoisessa asemassa. Se tukee Wireless Villagea mutta aikoo integroida suljetun AIM-sovelluksen puhelimiinsa.

America Onlinen AIM on maailman käytetyin pikaviestisovellus: sillä välitetään yli miljardi viestiä päivässä. AOL ei tue IMPS-aloitetta, eikä sen avoimmuus ole sopinut myöskään Microsoftin ja Yahoon suunnitelmiin. Kaikki kolme yhtiötä yrittävät suojella omia pikaviestintäprotokolliansa ja estää siten miljoonia käyttäjiä valumasta pois valvonnan alta.

Pekka Rantala